Vähän on sellainen olo, että olisi kaikkea mistä voisin kirjoittaa ja sitten toisaalta taas ei ole oikein mitään sanottavaa. Kaikenlaista tapahtuu koko ajan, mutta sitten ei taas kuitenkaan juuri mitään. Arki on alkanut ja pikku hiljaa koululaiset ovat tottuneet aamuherätyksiin ja uuteen rytmiin. Opetellaan lukujärjestyksiä ja muistamaan ne. Ekaluokkalaisen kanssa vielä harjoitellaan koulutietä ja koulurutiineja. Pikku hiljaa. Ensi viikolla alkaa Alvan kerho ja viimeiset harrastuksen pyörähtävät käyntiin. Minä itsekin pääsen kerran viikossa zumbaamaan! Odotan kyllä innolla! Liikunnasta on taas tullut osa elämääni ja se tuntuu tosi hyvältä. Muutaman kerran viikossa käyn juoksemassa ja vähintään toisen lasten koulureissun pyrin tekemään lasten kanssa kävellen, joten siitäkin tulee hyvä lenkki, kun koululle on matkaa 2,5 km. :)
Armaksella tuli maanantaina 7 kuukautta täyteen. Kamalaa kuinka aika rientääkään! Meillähän ei mitään sylivauvaa enää olekaan vaan pieni poika, joka istuu, konttaa ja nousee tukea vasten seisomaan. Niin kovin kiire tuntuu pojalla olevan!
Alvan ja Armaksen aamuhetki telkkarin äärellä... (ja kyllä, meillä Armaskin saattaa joskus toljottaa telkkaria,ja kyllä, tiedän ettei sais.)
Ihanaa syksyn alkua kaikille!
Kohta blogillani on muuten 100 lukijaa ja 50 000 kävijää. Sitten taitaa olla arvonnan aika.. :)