sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Armas 1-vuotta

Tänään klo 18.31 tuli kuluneeksi vuosi meidän pienen Armas-pojan syntymästä. On meillä ollut mahtava vuosi ja matka yhdessä tähän asti! Armas on ihanan aurinkoinen, touhottava pieni poika. Ei enää vauva vaan nyt jo taapero. Perustyytyväinen tapaus, joka kyllä osaa kertoa kun asiat ei ole hyvin. Temperamenttia ja omaa tahtoakin löytyy, vaikka yleisesti Armas suhtautuu asioihin melko rauhallisesti.

Eilen Armasta juhlittiin kavereiden ja ystävien kanssa. Tänään vuorossa oli kummeja ja sukulaisia. Ihana juhlaviikonloppu takana! Kyllä tästä on hyvä jatkaa toiselle vuodelle! Pieni mieskin sippasi jo puoli kahdeksan aikaan, sen verran poikki taisi juhlinnasta olla. :)





 
 
 










perjantai 11. tammikuuta 2013

Pieni paluu viime kevääseen

Katselin tuossa kuvia viime keväältä, kun toimittaja ja kuvaaja kävivät meillä tekemässä juttua. Niin paljon ihania kuvia, jotka eivät päätyneet lehteen. Joten päätin jakaa ne nyt teidän kanssanne. :)





































Näitä kuvia kun katselee, vasta huomaa kuinka paljon ollaankaan tämän vajaan vuoden aikana tehty muutoksia. Airin huone on vaihtanut paikkaa. Samoin Ada on saanut oman huoneen Armaksen huoneesta ja Armas on muuttanut Alvan kanssa Airin vanhaan huoneeseen. Myllätty on siis ihan urakalla taas. :) Hirveesti ei muuten ole sisustettu viime aikoina. Vanhoja tekstiilejä vaihdellaan paikasta toiseen ja uusia hommataan pienellä budjetilla harvakseltaan. Greengatetkaan eivät ole lisääntyneet, kun ei ole ollut mitään ´pakko saada´ -juttuja pitkiin aikoihin.

Syksyä on työllistänyt kovasti tämä kahden koululaisen ja yhden kerholaisen tahdittama arki. Milloin yhtä viedään sinne, niin kohta toista haetaan jo tuolta. Välillä olo on kuin taksikuskilla. :D Armaksen vauvavuosikin on mennyt niin nopeasti. Mutta voin kyllä sanoa nauttineeni tästä vuodesta aivan eri lailla kuin tyttöjen aikaan. Nyt kun talossa on ollut vain yksi selkeästi pieni, on siihen voinut keskittyä ihan eri tavalla. Mutta toisaalta Adan koulun aloitus ja kaikki uusi siihen liittyvä on vaatinut veronsa. On kaivattu syliä entistä enemmän, oltu milloin pahalla päällä, milloin väsyneitä jne. Turvaa on saanut pienelle koululaiselle tarjota paljon.

Kotiäitinä oleminen jatkuu toivottavasti vielä hyvän tovin, mutta vähän uusia haasteita on tiedossa kuitenkin. :) Ja nyt on pitkästä aikaa sellainen olo, että tännekin pystyn ja haluan tulla jatkossa useammin!

Oikein ihanaa vuoden alkua!