lauantai 28. tammikuuta 2012

Hän on täällä!

Perjantaina 27.1. klo 18.31. syntyi ihana pieni poika täydentämään perhettämme. Kokoa pojalla oli ihan kivasti, 4260g ja 52 senttiä.Kaikki meni hyvin ja koko perhe voi loistavasti. Hän on varmasti maailman ihanin pieni poika!

torstai 26. tammikuuta 2012

The Day

Se on sitten laskettu aika. Tänään. Tässä ja nyt. Enpä olisi uskonut. Matka tänne kun tuntui niin kovin pitkältä. Kun koko raskaus on sujunut jokseenkin hyvin ja olen ollut hyvinkin energinen, olen tämän viikon ottanut aivan täysin ja totaalisesti levon kannalta. Jaksaapahan sitten synnyttää, kun sen aika on. Viime yönä oli jo lupaavia merkkejä ilmassa, kun heräilin supistuksiin parin tunnin välein ja sitten valvoin niiden kanssa pari tuntia kerrallaan. Kohtuni selvästi muistelee mikä tämän homman nimi olikaan. Tiedä vaikka päästäisiin tositoimiin lähipäivinä. Ja jos ei, niin ainakin mua lohduttaa tieto ensi torstain ajasta sairaalan kontrolliin. Jolta muuten olen päättänyt olla palaamatta yhtenä kappaleena. ;)

Eipä täällä siis muuta. Jatketaan odottelua. Tässä vielä (toistaiseksi) viimeinen masukuva, otettu viime sunnuntaina Alvan juhlien jälkeen. Viikot 39+3.




Kiitos kaikille tsemppaajille ja myötäeläjille! Olette ihania! <3

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Juhlahumua

Nyt on pulkassa Alvan synttärijuhlat. Huh! Aikamoista hulinaa päivä on ollutkin, kun eka tuli kaverit juhlimaan ja heti perään sukulaiset ja ystävät. Eilinen päivä vierähti siivotessa ja leipoessa. Nyt olisi sitten aikaa lähteä synnyttämään, jos sintti tajuaisi niin päättää. :)

Kiitos vielä kaikille juhliin osallistuneille!


Alva halusi juhlien teemaksi eläimet. Joten kehittelin tällaisen eläinkakun. Kaikki muu on syötävää paitsi nuo eläimet, jotka Alva saa leikkeihin heti kunhan äiti on saanut ne pestyä. :) Ruoho on tehty voikreemistä (voita ja tomusokeria), reunalla kaakaolla värjättyä Flora vispiä ja kukat sekä puut valmiista vaahtokarkkimassasta. Täytteenä mansikkamoussea, banaania ja rahkaa.





Muuten kaverijuhlissa oli tarjolla cocktailpiirakoita ja munavoita, keksejä ja namuja. Eihän sitä lastenjuhlissa muuta tarvitakaan. :) Sukulaisjuhliin tein vielä siskon pyynnöstä Trio-kakkua, jonka ohje löytyy aiemmasta postauksestani.



Lahjat olivat tosi mieluisia ja niitä tuli paljon!





Oikein mukava päivä takana, juhlakalu ja juhlien järjestäjä kiittävät ja kumartavat!

lauantai 21. tammikuuta 2012

Raskauskuulumisia (taas)


Se olis viisi päivää laskettuun, aika hurjaa! Pitkä matka on jo takana eikä näiden viimeisten parin viikon pitäisi yhdeksän kuukauden rinnalla niin pitkiltä tuntua, mutta mutta... Mikä siinä onkaan, että nämä viimeiset päivät ennen h-hetkeä on miljoona kilsaa pitkiä?

Kävin torstaina neuvolassa ja muuten kaikki oli hyvin paitsi sf-mitta oli pompannut 40 senttiin. Viikossa kasvua oli tullut 4 senttiä. Ja käsikopelolla vauva tuntui nyt terveydenhoitajankin mielestä huomattavasti isommalta kuin edellisellä kerralla. Laittoi lähetteen äitiyspolille koon arviointiin ja pääsinkin käymään siellä jo eilen. Ultran mukaan sintillä olisi painoa tällä hetkellä 4250g. Lääkärin mielestä ei kuitenkaan syytä huoleen, kun mulla on niin hieno lantio, että hyvin kuulemma mahtuu tulemaan. Hah! :D Sen verran tuo kokoarvio kuitenkin vaikuttaa raskauden jatkoon, että tämän ei anneta kovin paljon yli mennä. Ensimmäinen "yliaikakontrolli" mulla on jo viikolla 41+0, kun normaalisti se olisi kuulemma 41+5. Siis tietysti siinä tapauksessa, että sintti ei ole tajunnut syntyä ennen sitä. Ja lääkäri oli aika vahvasti sitä mieltä, että tuolloin jäädäänkin jo sairaalaan. Olisi kuulemma jo eilen puhkaissut kalvot, jos tilanne olisi ollut kypsempi. Noh, eipä tuo kovin kypsä voi olla, kun ei ole juuri ollut niitä supistuksiakaan. Toivottavasti on vain tyyntä myrskyn edellä. Ja sitä paitsi, enhän mä nyt tänä viikonloppuna ehtisikään synnyttämään, kun on synttärijuhlia järjestettävänä. :D Mutta ensi maanantaista aletaan kyllä ihan toden teolla "odottelemaan".

***
Ostin jo joskus kesällä langat vauvan neulehaalaria varten. Jo ennen kuin edes tiesin, että meille on poika tulossa. Tällä viikolla vihdoin iski inspiraatio sen toteuttamiseen. Tästä tuli kyllä aika pieni, jotta toivotaan sen mahtuvan meidän sintille. :D Ja jotain asusteitakin voisin tämän kaveriksi vielä neuloa.




Ja kiitos vielä kaikille vauvalottoon osallistuneille! Päätin, että lotossa on kaksi voittoluokkaa. Ajallisesti oikeaan/lähimmäksi osunut ja mittojen suhteen oikeaan/lähimmäksi osunut.

Nyt täytyy alkaa siivoilemaan ja leipomaan huomisia kemuja varten! Juhlitaan siis Alvan synttäreitä jo huomenna, vaikka oikea syntymäpäivä on viimeinen päivä. Mies lähti lasten kanssa HopLopiin, joten saan touhuilla täällä ihan itsekseni. :)

Kivaa viikonloppua kaikille!

maanantai 16. tammikuuta 2012

Yleisön pyynnöstä: Trio-kakku

Tässä nyt sitten tämä lauantaina tarjoilemani Trio-kakun ohje yleisön pyynnöstä. :D 


Trio-kakku

pohja:
180 g digestive-keksejä
75 g voita sulatettuna

täyte:
6,6 dl kuohukermaa
400g Sunnuntai vaniljarahkavalmistetta

ruskea kerros:
130 g Pandan maitosuklaata
120 g smetanaa
 2 liivatetta
1 rkl vettä

vaaleanpunainen kerros:
2,5 dl mansikoita soseutettuna
½ dl sokeria
3 liivatetta

valkoinen kerros:
130 g Pandan valkosuklaata
120 g smetanaa
2 liivatetta
1 rkl vettä

Minä käytin tähän "tähtivuokaani", mutta myös 24-26cm halkaisijaltaan oleva irtopohjavuokakin käy. Murskaa ensin keksit esim. lihanuijalla, kaulimella tai tehosekoittimella pieneksi. Lisää sulatettu voi joukkoon ja sekoita. Painele vuoan pohjalle ja laita jääkaappiin odottamaan.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää siihen rahkavalmiste. Jaa vaahto kolmeen osaan.

Laita kaksi liivatetta likoamaan jääkylmään veteen. Sulata maitosuklaa. Sekoita smetana ja sulatettu suklaa yhteen vaahtokolmannekseen. Kiehauta 1 rkl vettä ja sulata siihen liivatteet. Sekoita liivatevesi ohuena nauhana täytteeseen. Laita jääkaappiin hyytymään siksi aikaa kun valmistat seuraavan kerroksen. Varmista, että hyytyminen on alkanut ennen kuin lisäät seuraavan täytekerroksen.

Laita kolme liivatetta likoamaan jääkylmään veteen. Soseuta mansikat. Ota mansikkasoseesta ½ dl erilleen. Sekoita sokeri ja loppu mansikkasose toiseen vaahtokolmannekseen. Kiehauta ½ dl mansikkasosetta ja lisää siihen liivatteet. Sekoita ohuena nauhana täytteeseen. Laita jääkaappiin hyytymään siksi aikaa kun valmistat seuraavan kerroksen. Varmista, että hyytyminen on alkanut ennen kuin lisäät seuraavan täytekerroksen.

Laita kaksi liivatetta likoamaan jääkylmään veteen. Sulata valkosuklaa. Sekoita smetana ja sulatettu suklaa viimeiseen vaahtokolmannekseen. Kiehauta 1 rkl vettä ja sulata siihen liivatteet. Sekoita liivatevesi ohuena nauhana täytteeseen. Laita jääkaappiin hyytymään yön yli tai vähintään kolmeksi tunniksi.

Vuoan irroittamisen jälkeen raasta maitosuklaata kakun päälle ja viipaloi muutama mansikka koristeeksi.



lauantai 14. tammikuuta 2012

Eka kerta

Sain tänään blogiystäviä ekaa kertaa kylään. Tapaamista on suunniteltu jo viime vuoden puolelta ja oli aivan ihana, että kaikki pääsivät paikalle. Kiitos teille ihanat naiset! <3 Otetaan pian uudestaan!

Tarjoiluiksi olin tehnyt kinkkupiirakkaa, karjalanpiirakoita munavoilla, banaani-suklaakakkua ja itse kehittelemääni trio-kakkua, johon alkuperäisen idean bongasin Kinuskikissan blogista.






Hassua, kuinka jokaista tapaaminen jännitti ja samanlaisia ajatuksia oltiin kukin tahoillamme pyöritelty. Mm. se keksitäänkö me mitään puhuttavaa. Hah, kyllä oli sellainen puheensorina talossa ja aika kului kuin siivillä. Ensi kerralla ei tarvitse tuollaisia miettiä. :)

Loppuilta rentoudutaan saunomalla ja katsomalla Putousta. Mukavaa viikonlopun jatkoa!

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Vauvalotto

Olen muutamassa odotus-blogissa törmännyt tällaiseen vauvalottoon ja päätin järjestää sellaisen nyt itsekin. Eli tarkoituksena on veikata, koska sintti syntyy (pvm ja kellonaika) ja mitkä ovat hänen strategiset mitat. Oikean veikkauksen tai lähimmäksi päässyt voittaa. Ja palkinto on vielä toistaiseksi yllätys. ;) Lotto sulkeutuu 20.1.2012 klo 22.00.

Jotta tämä ei olisi ihan niin vaikeaa, annan tässä vähän taustatietoja.

Airi syntyi 5.10.2003 klo 2.29, raskausviikolla 40+5. Airi oli 51cm pitkä ja painoi 4080g. Lapsivedet meni 40+3, jonka jälkeen säännöllisiä supistuksia odoteltiin melkein vuorokausi. Synnytys on laskettu alkaneeksi säännöllisistä supistuksista, jolloin synnytyksen kesto oli 12 tuntia. Airista oli ennakoivia supistuksia joka ilta noin viikon ajan ennen syntymää.

Ada syntyi 5.8.2005 klo 21.02, raskausviikolla 41+6. Ada oli 50cm pitkä ja painoi 3936g. Adan synnytys käynnistettiin "yliaikaisuuden" ja selkäkramppien vuoksi. Synnytys käynnistettiin kalvojen puhkaisulla, josta vartin päästä alkoi säännölliset supistukset. Synnytys oli tosi raju ja nopea. Synnytyksen kesto 2h 45min. Adasta oli jonkin verran ennakoivia supistuksia pari viikkoa ennen käynnistystä.

Alva syntyi 31.1.2007 klo 6.54, raskausviikolla 41+3. Alva oli 51cm pitkä ja painoi 3656g. Alvan synnytys alkoi säännöllisillä supistuksilla ja kesti 6h 54min. Alvasta ei ennakoivia supistuksia ollut lainkaan vaan heti ensimmäisestä supistuksesta tiesin, että tänä yönä me lähdetään synnyttämään.

Nyt on raskausviikkoja 37+6 eli laskettuun aikaan 26.1.2012 on noin kaksi viikkoa. Lääkärin joulukuisen painoarvion mukaan (tehty ultralla) paino laskettuna aikana olisi 4,2-4,3,kg. Terveydenhoitajan tämän päiväisen käsikopeloarvion mukaan painoa olisi nyt sellaiset vähän reilu 3,5kg, joten laskettuna aikana paino olisi nelisen kiloa. Sf-mitta tänään 36cm. Harjoitussupistuksia tulee päivittäin, mutta tuntuvat, napakat supistukset on vielä laskettavissa yhden käden sormilla.

kuva tältä päivältä eli viikkoja 37+6

Tsemppiä lottoon kaikille tasapuolisesti!

tiistai 10. tammikuuta 2012

Pienille ihmisille

Sain tänään pienen ihmisen kylään. Ystäväni tuli kaksikuisen tyttärensä kanssa viettämään mukavaa aamupäivää meille. <3 Voi miten olinkaan unohtanut kuinka pieni voi pieni olla. Toivottavasti alkaa pikku hiljaa muistumaan tuo vauvanhoito mieleen, muuten taidamme olla pulassa. :D

Arkeen palattuamme mulla on päivät aikaa touhuta ihan mitä vaan, joten olen aika paljon istunut lempinojatuolissani ja neulonut. Tälle ystävän tytölle tein keränlopusta villasukat, niitä tarvitaan aina. Omalle vauvalle sain vihdoin päätökseen erään pidempiaikaisen projektin, nimittäin tuon vihreän neuletakin. Vauvanhuonettakin ollaan laiteltu valmiiksi.



Raskaudessa ei mitään uutta. Tuntuu, että vauva olisi laskeutunut vähäsen, kun liikkuminen on entistä hankalampaa ja paineen tunne alhaalla on kova. Huomenna olisi taas neuvola, eiköhän sielläkin kaikki ole edelleen kunnossa. Viime viikolla koin henkisellä tasolla aikamoisia alamäkiä ajatellessani, että matka on vielä pitkä. Nyt on tällä viikolla ollut parempi fiilis sen suhteen. En koko ajan ajattele, miksei tämä lapsi voi syntyä jo. Tällä viikolla on myös mukavasti muuta ohjelmaa, joten ei niin kovin ehdikään märehtiä koko aikaa. Kyllä hän tulee sitten, kun on hänen syntymäpäivä. :) Jännä viikonloppu tiedossa, saan lauantaina kylään ihania naisia ja muutaman lapsenkin. Mutta siitä enemmän kenties myöhemmin. :)



keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Äitiys

Sain Joulupukilta kaksi toivomaani kirjaa, jotka ehdin jo molemmat ahmia välipäivinä. Ja lukemisen ohessa tuli tietysti ahmittua suklaakonvehteja, enemmän kuin laki sallii. :)

Heidi Tujusen Kyllä minä sinua rakastan oli todella koskettava kirja siitä, kun lapsi sairastuu heti synnytyksen jälkeen ja joutuu viettämään ensimmäisen vuotensa sairaalassa. Heidi kertoo kirjassaan mm. äidin ja lapsen sekä sisarusten välisen suhteen kehittymisestä tällaisissa oloissa sekä omasta riittämättömyyden tunteestaan äitinä.

Anna Pihlajaniemen Adoptiomatka puolestaan kertoo viiden vuoden ajalta päiväkirjamaisesti lapsen odotuksesta. Siitä miltä tuntuu olla lapseton ilman tietoa, tuleeko minusta koskaan äitiä ja jos tulee, niin koska, minä vuonna?


Näiden lukukokemusten myötä väkisinkin pysähdyin miettimään omaa äitiyttäni. Millaisia ajatuksia ja unelmia minulla oli ennen kuin minusta tuli äiti reilut kahdeksan vuotta sitten? Olen jo todella pitkään tiennyt haluavani monta lasta. Kolmen tytön hyvin peräkkäisen syntymän jälkeen jouduin miettimään onko lapseni oikeasti tässä. Ei kolmekaan vähän ole, mutta vähemmän kuin olen aina ajatellut. Ensimmäiset vuodet kolmen alle kouluikäisen kanssa oli todella rankkaa. Paljon rankempaa kuin olin osannut kuvitella. Vielä kun yksi lapsista on erittäin vaativa tapaus, jonka kanssa saa tosissaan tehdä vieläkin päivittäin töitä, jotta ylilyöntejä ei tule. Siihen kun lisää vielä kolmen vuoden yövalvomiset, joille kukaan ei keksinyt syytä, moni asia äitiydessä on mennyt toisin kuin olin ajatellut.

 Toivoin voivani olla lapsilleni läsnäoleva ja rakastava äiti. Ohjata ja kasvattaa kärsivällisesti ja olla ymmärtäväinen. Vielä täytyy tapahtua kasvamista ihmisenä ja äitinä. Paljon. En todellakaan ole kovinkaan kärsivällinen äiti. Mulla menee helposti hermot, välillä ihan pikku jutuistakin. Ymmärrystä sisarusten väliselle riitelylle on paljon vähemmän kuin luulin. Viime aikoina täytyy myöntää, että olen jaksanut olla todella vähän läsnä. Rakkautta on vaikka kuinka, mutta senkin näyttäminen on tuntunut viime aikoina jotenkin todella vaivalloiselta. Raskausaikana on ollut sellainen olo, että haluaisin vain käpertyä itseeni ja olla kaksin mahani kanssa. En muista tällaista oloa aikaisemmissa raskauksissa, joten johtuuko tämä siitä, että odotan poikaa? Poikaa, jota moneen vuoteen en uskonut koskaan saavani. Olen myös paljon miettinyt millainen pojan äiti minusta tulee? Tulenko antamaan pojalle enemmän vapauksia ja vaatimaan häneltä vähemmän kuin tytöiltä? Ja miten sitten osaan suhtautua poikien maailmaan? Minä, joka inhoan kaikkia pyssy- ja sotaleikkejä. Aika näyttää millaiseksi elämä ja äitiys muodostuu pojan syntymän jälkeen. Voi, kun olen niin malttamaton tapaamaan hänet jo!