kaikenlaista ja ei mitään

Musta tuntuu, että aika menee edelleen vauvahuumassa. Noh, se minulle sallittakoon. En edes tiennyt kaipaavani niin paljon pojan äidiksi, kunnes minusta tuli pojan äiti. Eihän hän kovin "poikamainen" vielä ole, mutta jotenkin ihan eri tavalla rakas. Todella vaikea selittää. Mutta luulisin, että ainakin ne, joilla on sekä tyttöjä ja poikia, ymmärtävät mitä tarkoitan. :)

Sisko oli tehnyt isoäidinneliöistä pojalle peiton. Aivan ihana! Kiitos vielä rakkaalle ja taitavalle siskolle!

Ristiäisiäkin täällä on kovasti suunniteltu. Kutsukortit lähtivät pari viikkoa sitten. Ja juhlat olisivat parin viikon päästä.

Täällä tapahtuu siis kaikenlaista ja toisaalta taas ei mitään. Tytöillä alkoi hiihtoloma. Jos sitä yritettäisiin ensi viikolla siis käydä hiihtämässä joku päivä. Ja luistelemaankin kovasti haluaisivat. Loman jälkeen onkin suuria muutoksia tiedossa, sillä Ada ja Alva ovat maaliskuun alusta alkaen ns. puolipäiväisiä päiväkodissa eli ovat siellä vain aamupäivän. Pitkään tuota asiaa mietittiin. Mutta koska vauva on osoittautunut helpoksi ja nukkuu yöt hyvin, jaksan minäkin ihan hyvin päivällä. Ja on se taloudellisesti melkoinen säästö, kun ovat siellä vain Adan eskariajan. Kivaa on viettää enemmän aikaa tyttöjen kanssa päivisin, mutta kyllä se silti vähän jännittää. Meidän tytöt kun eivät ole sieltä rauhallisimmasta päästä. :D

 Mutta mitä sinulle kuuluu? Olen niin huonosti käynyt teidänkään blogeissa, anteeksi siitä! Välillä vaan saattaa mennä parikin päivää, etten ole avannut konetta ollenkaan.

Ihanaa viikonlopun jatkoa kaikille täällä pyörähtäneille!